Beat-komppeja
Nämä harjoitukset, ohjeet ja nuottiesimerkit ovat Vapaan säestyksen käsikirjassa s. 38-40.
Tällä oppitunnilla tutustutaan erilaisiin beat-komppeihin ja niiden variaatioihin. Tunnilla käydään läpi myös miten komppeja voi itse rakentaa esim. kitara- tai rumpukomppien pohjalta. Tutustut samalla myös kompin kanssa käytettäviin yleisimpiin sointukulkuihin.
Beat-kompeissa on vahva neljäsosapoljento. Oikean käden sointu voidaan myös jakaa kahdeksi kahdeksasosaksi, jolloin peukalo soittaa alimman sävelen (ks. Beat II).
Pianon beat-komppi on peräisin rumpusetin ja basson rytmeistä. Vertaamalla rumpukomppeja huomaat, miten eri rumpusetin roolit tulevat esiin pianon komppauksessa.

- Kuuntele ja soita kompit mallin mukaan.
- Lisätietoa on videolla.
- Sovella komppeja ja sointukiertoja mm. annettuihin kappaleisiin.
Tämä seuraava sointukulku on erittäin yleinen popmusiikissa – joskus se voi toistua jopa koko kappaleen ajan muuttumattomana. Tässä sointukulussa ei käytetä dominanttiseptimisointua. Sointukulkua voidaan merkitä astemerkinnällä I–V–VI–IV, jolloin havaitaan että toonikaa (I) edeltää tässä sointukulussa subdominanttisointu (IV). E-duurissa siis soinnut E-duuri, H-duuri, C#-molli ja A-duuri. Sointukierron ”viimeinen” sointu A-duuri vie alkuun E-duurisoinnulle.
Tässä esimerkki pianokompin rakentamisesta rumpukompin pohjalta.
Vasen käsi soittaa alimmalla sävelellä bassorummun rytmin sekä oktaavin päässä peukalolla virvelirummun iskut (iskut 2 & 4):
Oikea käsi soittaa sointuja matkien bändin kitaran tai koskettimien rytmiä. Synkopointi tuo lisää jäntevyyttä komppiin.
Kirjoita kommentti
Sinun täytyy olla kirjautuneena sisään voidaksesi kommentoida.